Mitä kertoa synnytystä pohtivalle kasvavalle nuorelle?

Takana on toinen seminaari Sexpon järjestämässä seksuaalikasvattajakoulutuksessa. Tänään kävimme läpi sukuelimet ja niiden toiminnot sekä keholliset muutokset murrosiässä. Keskustelimme yhdessä vaiheessa myös siitä, pitäisikö koulussa seksuaalikasvatustunnit järjestää yhteisesti kaikille vai erikseen tytöille ja pojille. Kaikista teemoista olisi tärkeä jutella kaikille sukupuolesta riippumatta eikä binäärisen sukupuolijaon mukaan ryhmittely ole muutenkaan ongelmatonta.

Kouluttaja kertoi teemoja, joista nimen omaan esimerkiksi viidesluokkalaiset tytöt kysyvät. Kuukautisten lisäksi heitä kiinnostaa jo synnytysasiatkin. Osa on saattanut kuulla aika hurjiakin kertomuksia omalta äidiltään tai muilta sukulaisilta, ja ovat jopa hieman peloissaan. Kouluttajan mukaan tällöin voi rauhoitella tyttöjä ja kertoa, että on kaikenlaisia puudutteita.

En voinut olla käyttämättä puheenvuoroa. Minä kun haluaisin tehdä paljon töitä sen eteen, että meillä ei olisi niin pelokkaita ja kehostaan vieraantuneita synnyttäjiä. Eikä pelkoja ainakaan hälvennä se, että vahvistetaan synnytyksestä käsitystä tapahtumana, josta selviää vain puudutettuna. Ei riitä, että asioista kerrotaan, kun ihminen on jo raskaana. Kaikki kohdun omistavat eivät toki koskaan synnytä, mutta synnytyksestä olisi tärkeää puhua jo lasten ja nuorten kanssa.

Synnytyksestä ei todellakaan tarvitse kertoa kaikkea mahdollista kasvavalle nuorelle, mutta toiveeni ja tavoitteeni on, että nuorelle voisi jäädä mieleen seuraavanlaisia asioita:

– syntymä on luonnollinen osa elämää

– vauva laskeutuu kohdunsuulta alas synnytyskanavaa pitkin ja syntyy emättimestä, ja tästä syystä lantio levenee murrosiässä ollakseen valmis antamaan tilaa kohdussa kasvavalle vauvalle ja tämän synnyttämiselle

– supistukset, eli kohtulihaksen liikehdintä, auttavat vauvaa syntymään

– supistukset voivat olla kivuliaitakin tuntemuksia, mutta keholla on omat luontaiset keinonsa lievittää näitä tuntemuksia: mielihyvähormonit oksitosiini ja endorfiini

– tärkeää on olla rento ja käyttää rentoutuakseen itselleen parhaiten sopivia keinoja

– ihmisellä on itsemääräämisoikeus omasta kehostaan myös synnyttäessään

Viidesluokkalaisten kanssa ei siis tarvitse harjoitella hyviä ponnistusasentoja ja heidän ei tarvitse vielä tietää tilastollisia keskiarvoja synnytyksen pituudesta, kaikista erilaisista kivunlievityskeinoista tai mahdollisista komplikaatioista.

Pikkuhiljaa aikuiseksi kasvavan on kuitenkin hyvä tietää, että hänen kehonsa ja mielensä toimivat yhteistyössä, oman kehon viestien kuunteleminen on tärkeää ja kaikilla on oikeus päättää omasta kehostaan. Kehoyhteyttä voi kehittää erilaisilla harjoituksilla.